Anna Lindh
Joulun ja Uuden Vuoden odotusta
Kohta on joulu. Olen todella jouluihminen ja nautin siitä kaikesta. Jokainen joulu on vähän erilainen, mutta perinteiltään samanlainen. Jonain jouluina näitä perinteitä on kuitenkin rikottu ja ne joulut ovat itseasiassa olleet vieläkin ikimuistoisempia.
Tämä vuosi on ollut melkoinen. Olen toteuttanut isoimman haaveeni omasta yrityksestä. Kun perustin yritykseni, lapseni kysyivät, ”mitä yrittäminen tarkoittaa?” ”Tarkoittaako se sitä, että yrittää tosi paljon?” Vastasin hymyillen ”kyllä, sitä se tarkoittaa.” Ja niinhän se helposti menee. Yrittää voi monella tapaa. Itselleni se on ollut pitkäaikainen unelma. Yrittämiseen liitetään helposti se, että yrittäjä tekee töitä kellon ympäri. Voi olla. Ehkä se on enemmän itsestä kiinni. Itse en ole yhtään klo 8-16 ihminen. Teen töitä todella mielelläni, koska tykkään siitä. Teen työtä joka on haaveammattini ja osa elämääni. Kun asia on näin, en osaa täysin poissulkea työntekoa täysin myös lomalla. En ole oikeastaan ikinä osannut.
Kokopäiväistä yrittäjyyttä ennen toimin osa-aikaisena yrittäjänä monta vuotta. Kun hyppäsin kokopäiväiseksi yrittäjäksi, tiesin mitä tulossa on. Myös siksi en uskaltanut siihen ihan heti ryhtyä. Vasta kun aika oli todella kypsä.
Yrittäjyydessä on myös paljon samaa kuin äiteydessä. Siihenkin on annettava kaikkensa. Tai oikeastaan se ottaa sinusta kaiken irti halusit tai et. Mutta myös sitä voi säädellä samalla tapaa kuin työntekoa. Kummastakin voi tehdä irtiottoja, vastuuta voi jakaa toisille ja olla armollinen itsellensä. Itse tein ennen lapsia 3 eri työtä. Äitislomalle lähtiessäni olin ajatellut opiskella ja tehdä joitain töitä kotona ollessani samalla kun hoidan vauvaa. Todellisuus oli kuitenkin toinen. Minulla on 2 lasta 1,5 vuoden ikäerolla ja menoa ja meininkiä kotona on aina ollut. Jotain töitä ehdin kyllä tehdä ja nuorempi lapseni oli itseasiassa jo 2 viikon vanhana mukanani, kun opetin stailaus-koulussa. Opiskella en kyllä lasteni kanssa ehtinyt.
Olin lasteni kanssa kotona 4 vuotta. Nuo vuodet opettivat minulle tähänastisesta elämästä eniten. Ne opettivat myös pyytämään apua. Kun olin ihan poikki huonosti nukuttujen öiden jälkeen, oli pyydettävä lastenhoitoapua ja kun koti näytti kaaokselta, oli palkattava siivooja. Toisaalta ne vuodet ja päivät opettivat elämään hetkessä ja päivässä. Nautin niistä jokaisesta hetkestä, hymyistä ja uusien asioiden opettelusta. Ja ne pienet seesteiset hetket kotona kahvikupin ääressä lasten ollessa päiväunilla muistan myös hyvin.
Nykyään tuo kaikki on vain muisto. Olen onnellinen, että näin ne ensiaskeleet jne. Ja jos minulta kysytään kannattaako lasten kanssa jäädä kotiin, vastaukseni on ehdottomasti, että kannattaa. Minulta on myös kysytty, pelottiko että ammatillinen osaamisesi unohtuu kotona? Ei, ei pelottanut. Sitä voi harjoittaa kotona ollessa, jos haluaa ja toisaalta kotonaolo tuo myös työntekoon ihan erilaisen pohjan.
Mietin että minulle näin yrittäjänä siitä on ollut hyötyä. Osaan järjestää sekä koti-että työasiat niin että ne toimivat keskenään. Lapseni eivät joudu olla pitkiä päiviä hoidossa ja pystyn tehdä jopa heidän kanssaan töitä. Toki se on välillä haasteellista ja esim. lasten sairastellessa yhtä vaikeaa kuin ennenkin. Lastenhoitajan voi kuitenkin pyytää avuksi tai tehdä työt parin päivän kuluttua.
Itse ajattelen kotona olostani näin. Olin monta vuotta kotona ja toivon, että se antoi lapsilleni hyvän turvallisen pohjan. Nyt on minun vuoroni tehdä töitä kunnolla. Mitä nuo vuodet ovat lapsilleni antaneet. Ainakin meillä sen, että ainakin vielä minulle kerrotaan kaikki murheet ja sylissäni istutaan edelleen.



Se tästä vuodesta, vanhoista vuosista jne. Ensi vuonna on uusi vuosi. Odotan sitä innolla. Minulla on kauheasti ideoita. Katsotaan mitä niistä toteutetaan. Yksi kerrallaan. Katsotaan mitkä niistä ideoista toteutuu ensi vuonna mitkä ehkä sitä seuraavina.
Ihanaa Joulua kaikille ja Super mahtavaa Uutta Vuotta 2017!
Rakkaudella, Anna